Nyt kuluneella viikolla aloitin kaksi uutta kurssia, joten onkin oiva aika kirjoittaa mun kursseista täällä. Aloitin siis mun yleisen ja aikuiskasvatustieteen maisteriohjelman nyt täällä, ja aion laittaa täältä saadut 30 opintopistettä maisterin tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin. Valitsin kaksi kurssia englanninkielisestä maisteriohjelmasta "Sociology of Education", pääasiassa kandi- ja maisteritasoisille vaihto-opiskelijoille tarkoitetun kurssin sekä ruotsin kieliopin kurssin. Kaikki kurssini täällä ovat 7,5 opintopisteen kursseja.
Kurssini maisteriohjelmasta ovat todella työläitä, ja luettavia tieteellisiä artikkeleita on näin nopeasti laskien tuplamäärä kotiyliopiston kursseihin verrattuna. Taso on kova, vaikka meillä kaikilla on omat taustamme eri maista ja eri kanditutkinnoista. Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että yleensä kandi- ja maisteri tehdään samalla alalla, toisin kuin muualla maailmassa, jossa ensin suoritetaan kandi tietystä alasta, jonka jälkeen haetaan toisen alan maisteriopintoihin. Kurssitovereillani on monella poliittinen tai psykologinen tausta, ja jokainen heistä on yllättynyt, kun kerroin tehneeni kandinkin kasvatustieteistä.
Jo suorittamani "Transnational educational strategies"- kurssi vei todella paljon aikaa ja vaivaa, mutta se oli erittäin mielenkiintoinen. Kurssi koostui vaihtelevien luennoitsijoiden luennoista, joiden jälkeen tapasimme seminaarin merkeissä luennoitsijan kanssa keskustellen luennon ja kyseisen viikon artikkeleista. Kurssin lopuksi palautimme kolme 4-5 sivun esseetä. Seminaarit olivat todella antoisia, sillä 15 opiskelijan kurssilla meitä oli 11 eri maasta, kuten Pakistanista, Malawista sekä Kreikasta. Keskityimme kurssilla opiskelijoiden liikkuvuuteen Euroopassa sekä maailmassa yleensä, ja liikkuvuuteen vaikuttaviin syihin. Pohdimme ja luimme tutkimuksia tekijöistä, jotka "työntävät" opiskelijoita pois kotimaastaan opiskelemaan muualle, sekä tekijöistä, jotka houkuttelevat opiskelijoita tiettyihin kohteisiin, kuten Iso-Britanniaan tai Australiaan.
Toinen kurssini samasta maisteriohjelmasta juuri alkoi, joten siitä en vielä tiedä yhtä paljon. Tiedän vain sen, että työmäärä on jälleen kerran suuri, mutta aihe on mielenkiintoinen. Kurssin nimi on "Current transformations of educational systems", ja ensimmäisellä luennolla sekä seminaarissa keskustelimme Ruotsin vaikeuksista peruskoulusysteeminsä kanssa. Puhuimme vapaan 'yläastevalinnan' vaikutuksista peruskoulun tehokkuuteen ja pohdimme kaupallistumista sekä kilpailua jo noinkin matalalla koulutustasolla. Kurssi koostuu edellisen kurssin tapaan luennoista, seminaarista ja 7-10-sivuisesta loppuesseestä, ja palautamme joka viikko n. 2-sivuisen tekstin kunkin viikon artikkeleista.
Vaihtarikurssillani "Education and reform strategies in Sweden" keskittymme sen nimensä mukaisesti Ruotsin koulutuksen muotutumiseen historian saatossa. Kurssi koostuu muutamasta välipalautuksesta ja n. 8 sivun loppuesseestä. Kurssin ollessa yhteinen sekä kandi- että maisteritasoisille opiskelijoille, vaaditaan meiltä maisteriopiskelijoita syventymään aiheeseen hieman enemmän kuin muita. Meidän onneksemme tekstien ei kuitenkan tarvitse olla pidempiä. ;)
Ruotsin kieliopin kurssi on nimeltään "Svensk grammatik", joka on tarkoitettu ruotsia toisena kielenään puhuville. Olen lukenut pitkän ruotsin ja koin kurssin valitessani, että taso on minulle sopiva. Pureudumme kurssilla todella ruotsin kieliopin saloihin, ja puhumme tietenkin vain ruotsia. Kurssin lopuksi on tentti. Olen oppinut kurssilla älyttömän paljon asioita, ja ruotsin lukeminen ruotsiksi on paljon helpompaa, kuin sen lukeminen suomeksi. On ollut mielenkiintoista huomata, miten erilaisia sääntöjä voikaan olla samoille asioille, ja olen oppinut uusia näkökulmia ruotsin kielioppiin. Riikinruotsi on mielestäni yksi maailman kauneimmista kielistä, joten siksi nautin suunnattomasti ruotsin kurssistani täällä.
Yleisesti kurssien työmäärä hieman yllätti, sillä en ollut varautunut ihan näin vaikeisiin kursseihin. Samalla yllätyin myös kurssitoverieni korkeasta tasosta, keskustellessani heidän kanssaan olen oppinut todella paljon. Englannin ja ruotsin kielen taitoni ovat parantuneet huimasti, ja seminaareissa englanninkielinen, intensiivinen keskustelu koulutuspolitiikasta on todella haastanut kielitaitoni rajoja hyvällä tavalla. Olen tyytyväinen valitsemiini kursseihin, ja voin todella suositella niitä myös muille samoista teemoista kiinnostuneille!
Lukukausi täällä on hieman eri pituinen kuin Suomessa, sillä se alkoi 3.9.2018 ja loppuu vasta 20.1.2019. Joulun aikana on n. 2vk pituinen tauko, mutta tauon aikana täytyy silti opiskella. Loppupalautukset ja viimeiset tentit ovat nimittäin heti tauon jälkeen. Vaihtareille suunnatut kurssit loppuvat ennen joulua, ja esimerkiksi kurssini Education and reform strategies in Sweden loppuu 22.12.
Lukukausi täällä on hieman eri pituinen kuin Suomessa, sillä se alkoi 3.9.2018 ja loppuu vasta 20.1.2019. Joulun aikana on n. 2vk pituinen tauko, mutta tauon aikana täytyy silti opiskella. Loppupalautukset ja viimeiset tentit ovat nimittäin heti tauon jälkeen. Vaihtareille suunnatut kurssit loppuvat ennen joulua, ja esimerkiksi kurssini Education and reform strategies in Sweden loppuu 22.12.
Vi ses,
Anni
